Käytiin tänään tapaamassa Sesseä Lohjalla! Sesse asui meillä ennen Nemon tuloa pääasiassa viikonloput ja joskus vähän pidempiäkin pätkiä. Kun Sesse sitten alkoi etsiä kokonaan uutta kotia niin kyllä siinä taas punnitsin aika moneen kertaan että mitä jos se muuttaisikin meille.. Pojat ei tulleet ihan täysin juttuun ja sen takia oli myönnettävä ettei mulla ole tarjota molemmille turvallista kotia yhtä aikaa. Pääsin onneksi mukaan tsekkaamaan potentiaalisimman kotivaihtoehdon ja saattamaan tuota huipputyyppiä uuteen kotiin.
Sessen uusi koti on oikea helmi. Melkeen niin hyvä, että meinaa tulla huono omatunto omien koirien pitämisestä kerrostalokaksiossa. Sessellä on oma ranta missä uida, sen kanssa veneillään ja se lähtee aina innolla isännän kanssa nostamaan verkkoja laiturilta. Se saa juosta pihalla vapaana ja sillä on seuraa päivälläkin. Siitä huolehditaan niin hyvin kun ikinä osataan. Koulutetaan, rapsutellaan ja ruokitaan. Sillä on pihassa oma vadelmapensas. Sen saa kirmailla mukana sienimetsällä. Elää sellaista täysipainoista koiran elämää. Se saa olla rakastettu ja tärkeä omille ihmisilleen, olla nille se maailman paras koira.
Leia ja Sesse oli ihan bestiksiä ennenkin, silloin 2 vuotta sitten kun kaksikko viimeksi näki toisensa.
Jälleennäkemisen riemu oli valtava! Niillä oli niin hauskaa kun ne kirmaili vapaana pitkin pihaa, kävivät yhdessä kurkkimassa vaivihkaa keittiössä ruokatarjontaa ja makoilivat lähekkäin pöydän alla.
Sovittiin että tullaan taas joku kerta uusintavisiitille niin pääsee pariskunta taas leikkimään.
